Potilas Pallero

Avainsanat

,

Joskus olisi varmaan helpompaa, jos ei olisi minkäänlaista tunne-elämää. Etenkään eläimiin ja lapsiin liittyen. Draamaa ja ahdistusta oli ilmassa taas, kun Pallero joutui/pääsi maanantaina leikkauspöydälle. Sinänsä tietenkin vaaraton toimenpide, mutta tuskatunnelmia oli silti ilmassa. Mikään nukutustoimenpide ei ole riskitön, joten tietenkin pelkäsin pahinta. Olin täysin varma, että karvalapsi lähti viimeiselle matkalle. Rationaalisesti ajateltuna sehän ei tietenkään ollut niin, mutta tunne oli silti samanmoinen.

Operaatio sujui hyvin. Neljä kulmahammasta leikattiin irti, kun eivät suostuneet liikahtamaan itsenäisesti. Samalla poistettiin muutama poskihampaan kruunu pois ja siinä odotellessa oli kynnetkin napsittu kesäkuntoon 🙂 Muistoksi jäi neljä tikkiä suuhun ja kutittavat lankapätkät. Sulavat itsekseen pois muutaman viikon aikana.

Illan Sisu oli ihan töttöröö. Makoili, vinkui ja oli aivan kuutamolla. Ruokahalua ei taida mikään toimenpide tai tapahtuma viedä, joten pieni annos iltaruokaa upposi heittämällä. Pissalla käytiin kallellaan. Ei oikein jalat kestäneet sen pidemmälle kuin takapihalle. Eikä tietenkään ollutkaan tarkoitus muuta kuin suorittaa pakolliset tarpeet pikaisesti 🙂

Yön herra sai nukkua juhlallisesti vieressä. Aamulla heräsin klo 05 tuttuun tapaan siihen, että sängyssä myllättiin. Ilmeisesti langat häiritsivät suussa sen verran, että piti loikkia parta patjassa ja maiskutella pomppujen tahdissa. Ulkona vedettiin korvat kaarella eikä ollut tietoakaan mistään leikkaussalin tapahtumista. Hämmästyttävää toipumista 😀

Valtakunnassa kaikki hyvin. Nyt voidaan keskittyä taas perusarkeen. Helle tosin häiritsee toimia sen verran, että sisällä viileässä on varsin mukavaa peuhata. Uimaan ei voi vielä viedä, kun suussa on kuitenkin ammottavat haavat, joten otetaan muutama viikko varmuuden vuoksi vähän rauhallisemmin 🙂

Juuri kotiutuneena ja aivan tööt <3

Juuri kotiutuneena ja aivan tööt ❤

Tämän aamun otos :)

Tämän aamun otos 🙂

Puoli vuotta

Avainsanat

, ,

Kullerolla on tänään puolivuotispäivä. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä, ei vastaanottoa 😀 Eilen kävimme ensimmäistä kertaa uimassa ja se oli varmaankin kesän kohokohta. Nyhverö tuumaili varsin pitään rannalla ja katseli koirakavereiden ammattimaista polskintaa. Rohkeus riitti kahlaamaan rantaviivassa. Houkutteluilla ei päästy eteenpäin, joten lopetimme kaikessa hiljaisuudessa sen. Tietenkin heti siinä vaiheessa, kun uimatoimiin ei enää liittynyt jännitteitä, Sisu rohkaistui ja lähti sutimaan veteen. Hyvä kokemus kaikin puolin. Oletettavasti tästä molskimisesta tuli nyt uusi harrastus 🙂

Puolivuotias herra on muutoin varsin viehättävä, mutta jonkinmoista puolikuuroutta on ilmaantunut. Joissakin tilanteissa korvat ovat täysin tukossa eikä tietoakaan mistään peruskäskyistä tai kutsuhuudoista. Nurmikko pöllyten juostaan lintujen perässä tai naapurin tyttökoiran läheisyyteen. Sisu on täysin aistiton siinä vaiheessa. Lienee snautrille tyypillistä ”unohtaa” joskus perusasiat. Näin ainakin muistelen tapahtuneen edesmenneiden yksilöiden kanssa.

Huomenna on jännä päivä. Sisu joutuu/pääsee hammasoperaatioon. Jostain syystä vauvahampaat istuvat tiukassa ja mieshampaat ovat vallanneet suusta sen verran tilaa, ettei molemmat mahdu enää samaan osoitteeseen. Nukutus on siis edessä ja neljän hampaan poisto. Toimenpide on kello 13 ja sitä ennen pitää olla 12 tunnin paastolla. Ilmeisesti sekä emännän että koiran 🙂 Laskukaavan mukaisesti kello laitetaan soimaan yöllä ja ruokitaan karvalapsi turvoksiin, ettei se kuole ja halvaannu nälkään. Leikkauksesta raporttia myöhemmin, nyt jatketaan synttäribileitä ❤

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Agentti Kullero

Avainsanat

, , , , , ,

Kuvitteellinen kesä on täällä. Tänä aamuna oli ensimmäinen kerta, kun en aamulenkillä palellut ja pärjäsi ohuella paidalla. Heti heinäkuussa siis 😀 Ilmojen puolesta Sisulla ei ole tosin ollut valittamista. Ei ole niin säätyyppien perään. Kaikki käy, kunhan on turvallinen ihminen vierellä. Sisulla on nyt ikää hetkeä vaille kuusi kuukautta. Puolivuotispäivä koittaa 20.7. Kiitos, kysymästä. Emme vietä merkkipäivää 😀

Elämä rullaa entiseen malliin. Edelleen pentu on ihan vauva eikä ison koiran elkeitä ole juurikaan havaittavissa. Vain habitus muuttuu. Bulkkikausi on nyt kestänyt kuukauden ja massaa on tullut lisää. Hoikkeliini se on edelleen, mutta lihastakin alkaa jo syntymään. Hieno koira siitä tulee. Sitähän se toki on nytkin, mutta upea aikuinen on tulossa ❤

Sisu on rauhallinen. Ollut vauvasta asti. Äänijänteitä avataan silloin, kun lapset riehuvat sen kanssa. Etenkin Vilholla ja Sisulla on omat erityiset leikit. Painivat kuin äijät ja siinä pääsee ääntä molemmilta. Fannin kanssa meno on maltillisempaa. Yleensäkin olen erittäin tyytyväinen siihen, että koirasta ei ole ”tullut” tai ”tehty” räksyttäjää. Kenenkään pää kestä sitä, että suu käy taukoamatta. Eikä myöskään tarpeetonta vouhottamista ja meuhkaamista. Jotenkin psykiatrisesti voisi arvioida, että koira on rauhallinen ja tasapainoinen silloin, kun sen laumassa on selvät säännöt, asemat ja tasainen tunnelma. En tiedä, voin olla väärässäkin. Se ei kuitenkaan ole huono asia, että kaikilla on hyvä olla 🙂

Snautserimaisuudesta kertoo Sisun kohdalla eniten se, että opittuja käskyjä unohdellaan ajoittain. Tänne tai odota tuntuvat olevan erityisesti sellaisia, jotka joskus katoavat tuuleen 😀 Syömiseen liittyvät vihjesanat sentään pysyvät varmassa tallessa ja ne kuullaan kilometrin päähän. Onneksi Sisu on perso kuivatulle ankalle ja kaikelle syömiselle, joten opettaminen on varsin helppoa ja etenkin niiden jo opittujen komentojen aktivoiminen.

Ruokavalio koostuu tällä hetkellä peurasta, kanasta, fasaanista, parsakaalista, pinaatista, oliivi- ja kookosöljystä sekä tattaripuurosta. Lisäravinteina käytetään tällä hetkellä sinkkiä sekä MSM-jauhetta. Iho voi hyvin, vatsa toimii eikä hiivatulehduksia ole näkynyt.

Valtakunnassa kaikki hyvin. Agentti Kullero voi mainiosti eikä palvelusväelläkään ole valittamista. Kesä on kiva asia kaikille 🙂

Yhden ja sen ainoan kesäpäivän tunnelmat.

Yhden ja sen ainoan kesäpäivän tunnelmat.

Agentti Kullero, melkein 6kk.

Agentti Kullero, melkein 6kk.

<3

Karvan vaille 5kk

Avainsanat

, , , , , , , ,

Edellinen postaus onkin sitten joltain esihistroialliselta kaudelta. Hengissä ollaan kaikki oikein hienosti ja Sisukin on miehistynyt viime viikkoina siinä määrin, että vauva on kadonnut. Tilalla on uljasryhtinen minisnautseri ja karvapallo pääsi myös parturiin ensimmäisen kerran tällä viikolla.

Käytin suosittelujen perusteella Ainikussa. Palvelu oli erinomaista ja Sisusta tuli iso mies sen salonkikäsittelyn jälkeen. Trimmaamosta tuli kertaheitolla meidän vakkaripaikka eikä tarvitse enää edes muita miettiä. Lämpimät suosittelut 🙂

Rokotukset on annettu. Maanantaina käytiin ottamassa rabies. Korvatulehdukset ovat väistyneet ruokavaliohoidolla, joten nyt voisi toivoa sormet ristissä, että eläinlääkärikäyntejä ei enää tulisi. Onneksi on kuitenkin vakuutus, jonka piikkiin kaikki käynnit ovat menneet. Sisu ei enää raavi ja korvat ovat oikein kauniin puhtaat. Ruokavaliona on Murren Murkinasta saatava Alkuvoima. Peuraa ja kana-fasaania syö. Lisänä sitten öljyä, riisiä ja vihreitä kasviksia. Kieltolistalla ovat toistaiseksi kala, nauta, lammas, viljat, lisäaineet ja muut hupsuttimet.

Ruipelo Sisu on, joten nyt on lisätty ruokamäärää oikein kunnolla. Virkeä ja voimakas pentu se on muutoin, mutta sen verran hintelä, että kokeillaan pientä bulkkikautta tässä kesän aikana. Tarkoitus ei ole saattaa sitä lihavaksi, mutta muutama gramma saa tulla lisää lihaa luiden ympärille. Nyt on ollut joku kasvupyrähdys ja ihan tässä viikon sisällä raajat ovat kasvaneet hurjaa tahtia. Säkäkorkeus on kohta hevosen luokkaa 🙂

Muutoin perusarki on leppoisan rauhallista. Yöt nukutaan, sisälle ei juurikaan tule enää pissoja. Joskus joku lusikallinen, mutta pentuaikojen sisävessailu on ohi. Voisin väittää, että Sisu täyttää sisäsiisteyden tunnusmerkit.

Leikkiä Fannin kanssa.

Leikkiä Fannin kanssa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Likainen lapsi

Avainsanat

, , , , ,

En tiedä, mihin tämä aika katoaa. Vauva tuli juuri taloon, siistinä ja sievänä, nyt se on karvainen ja siivoton uhmis 😀 Ensimmäinen parturiaika on varattu ja nyt odotellaan sitten turkki likaisena siistimistoimia. Viisaammat tiesivät kertoa, että turkkia ei sovi pestä pariin viikkoon ennen salonkikäyntiä. Siistinä ihmisenä se tietysti vähän ahdistaa, kun koira antaa sellaisen viestin ulkopuolisille, että sitä pidetään huonosti. Tai sitten kuvittelen itse vain neuroottisena näin. Tiedä sitten, mutta selityksenä nyt kuitenkin, että uhmapallero menee parturiin parin viikon päästä.

Ikää on nyt 4 kuukautta. Arki on tasaista tahtia. Yöt menevät nukkuessa, päivät keikkuessa. Yksinoloakin on jo tullut. Maksimissaan viisi tuntia. Mitään suurempia vahinkoja ei ole syntynyt ja lapsi on pärjännyt hyvin. Ikävä tosin on valtava, kun kotiin saavutaan. Sisu loikkii, kiljuu ja sutii ympyrää. Riehumisen jälkeen tulee uni ja sitten vedetään raajat suorina syvät päiväunet.

Valjaissa kuljetaan hyvin. Edelleenkin tosin kuvitelma on se, että hihnalenkkeily on rangaistus eikä palkinto. Vapaana on niin hienoa laukata, narussa jotenkin tympeää. Kenties se siitä tulee vielä sujuvammaksi. Lenkkien pituus on pikapissatuksista tunnin meuhkaamisiin. Hyvin Sisu jaksaa sutia ja tuntuu tuo palautusaika olevan kohdallaan. Riehulenkin jälkeen hetki unta ja sitten taas olisi energiaa. Olen kuitenkin ajatellut asian niin, että pidetään lenkkeily maltillisena, ettei tule uupumistilaa. Ei se varmaan hyvää tee, jos tuntitolkulla sutii maastossa. Vauvahan se kuitenkin on vielä ❤

Äänijänteiden kanssa ollaan päästy sopuun. Sisu ei sähise lenkillä, ei ihmisille eikä eläimille. Ohitukset sujuvat kaikessa hiljaisuudessa. Etupihalla Sisu istuskelee meditoimassa ja ainoastaan silloin, jos joku pysähtyy portaiden juurelle tai hidastaa tahtia, niin kuuluu poskimurinaa. Haukku pääsee sitten, jos joku vieras tulee aidan viereen. Eikä se väärin ole. Kyllä reviirin rajat pitää ilmoittaa vieraille.

Luonteessa on hentoa snautrserimaista junttiutta. Juuri sopivasti ja sen verran, että se on viehättävää. Kiellot menevät kuitenkin hyvin perille, Sisu on kuuliainen ja tottelevainen. Ei turhia hötkyile, on rauhallinen ja seesteisen oloinen. Oikein hieno lapsi. Myös likaisena ja karvaisena ❤

Pörröpoika :)

Pörröpoika 🙂

Se siitä näyttelyurasta :D

Se siitä näyttelyurasta 😀

Vässykka vauva

Avainsanat

, , , , ,

Olettaisin, että jossain vaiheessa koiralapselle tulee uhma- ja murkkuikä. Edelleenkin se on rauhallinen, varsin vaitonainen ja yhteistyökykyinen. Oikeastaan aika vässykkä ❤ Viihtyy hyvin lähellä, ei kiukuttele eikä tee pahoja. Mitä nyt tutkii ja tonkii paikkoja. Siivoaa lasten sukkalaatikoita ja aikuisten kenkiä. Eikä siinä mitään. Huonossa järjesteyksessä ne olivatkin 😀

Väsyneenä tai nälkäisenä tulee hepulikohtaus. Täytyy koetella rajoja. Kysyä, että nypitäänkö nilkkoja ja purraanko käsiä. Vähän murinan kera. Edelleenkin kun kummatkin ovat kiellettyjä, ei siitä tarvitse montaa kertaa jankuttaa. Rajojen hakeminen on hyvä asia ja niihän niitä kuuluukin testata. Onko se edelleen ei ja jokohan tässä pääsisi johtajaksi. Juu ja ei. Ei pääse ja ne samat rajat ovat edelleen voimassa. Tämä nyt Sisulle tiedoksi myös tätä kautta 😀

Arki sujuu ja rullaa. Enää ei tarvitse rakentaa esteratoja rappusiin. Kulkeminen sujuu hyvin. Eläinsuojeluihmisille tiedoksi, että koira ei ravaa rappusissa eikä aiheuta itselleen vammaisia raajoja. Muutaman kerran päivässä kipittää ylös ja alas. Rauhallisesti, ei loikkien ja koohottaen. Meillä on samat säännöt sekä ihmisille että eläimille. Kotona ollaan rauhassa ja hissuksiin. Ulkona meuhkataan energiat ja sisällä vietetään varsin äänetöntä elämää. Ollaan ja möllötellään.

Hihnassa käyskentely onnistuu jo hienosti. Alkuun piti stoppailla ja vieläkin niitä hetkiä tulee. Eikä se väärin ole. Saa välillä istahtaa. Sekä taluttaja että talutettava. Maailmassa on paljon mielenkiintoisia asioita ja niihin voi tutustua myös rauhallisesti. On traktoreita, polkupyöriä, oravia ja kaikenlaisia. Kenenkään ei tarvitse vouhottaa. Vähemmälläkin pääsee perille ja saa ihan kivoja kokemuksia.

Tähän mennessä on tullut vaikutelma, että Sisusta tulee hieno aikuinen. Arvostan kovasti rauhallisuutta, koirajärjen käyttöä ja harkitsevaisuutta. Äänijänteidenkin kanssa on päästy sopuun. Vierailijoita nuuskitaan äänettömästi. Etupihalla ollessa saa vähän murahtaa, jos ohi kulkee outoja ihmisiä. Omia tervehditään ilokirkumisella ❤

Turhanpäiväinen rätkytys on jäänyt. Sitä kesti viikon verran, nyt kiekaistaan vain tarvittaessa. Hyvä näin. Toivotaan, että tilanne jatkuu ja jos ei jatku, niin sitten tehdään taas töitä.

Ihana koira. Kaikinpuolin kaunisluontoinen ja rakastettava. Kiitollisuus on läsnä koko perheessä ❤

Rakentava keskustelu naapurin kanssa :)

Rakentava keskustelu naapurin kanssa 🙂

Lenkin jälkeen töttöröö.

Aterian jälkeen töttöröö.

Päivälepo

Päivälepo.

Rajavartija :)

Rajavartija 🙂

Laajenevat lenkit

Avainsanat

, , , , ,

Lenkit laajenevat. Eilen tehtiin jo 40 minuutin reipas kävely ja päälle vielä runtailut niityllä. Hihnassa kulkeminen sujuu jo mallikkaasti eikä enää tarvitse teeskennellä kengurua. Matkat pitenevät koko ajan ja hyvin näyttää lapsi jaksavan. Väsy tietenkin tulee, mutta pienillä unilla uupumus korjaantuu ja taas on vauhtia varressa. Lihasmassaakin on jo kasvanut ja takajaloissa tuntuu jo möykyt. Tarkoitus ei tietenkään ole kasvattaa mitään bodaajakoiraa eikä varsinkaan antaa kasvaa liian nopeasti. Se huoli siis pois ja eläinaktivistit voivat olla ihan rauhassa. Hyvin täällä voidaan 🙂

Jänniä asioita noille kävelyille mahtuu. Polkupyörää taluttava tyttö, monkijä, mopopojat, sauvakävelevä eläkeläinen. Räyh ja murr kuului muutaman kerran, mutta hihnan toisessa päässä oltiin sitä mieltä, että turhanpäiväinen rätkyääntely ei käy ja alkumölinän jälkeen loppureissu menikin mykkänä.

Tuo haukkuminen on ehkä hieman rauhoittunut. Vielä pitää kiekaista, jos joku pyrkii kotireviirille eikä se väärin ole. Sisälle saapuvia Sisu ei merkkaa ääntelyllä, mutta ulkona liikuskelijat saavat kyllä kuulla kaunista kiekumista. Tarkoitus ei ole kitkeä papatusta täysin pois. Onhan se eläimen luontainen tapa viestittää itsestään ja siitä, kuka saa tulla ja miten lähelle. Arvostan primitiivisiä tapoja 🙂

Turhaan ei silti pidä paukuttaa. Räksyttävä koira on oikeasti niin turhauttavaa kuunneltavaa, että siinä tulee stressihormoneja kaikille. Niitä louskuttavia pikkukoiria kun valitettavasti on maailmassa ihan liikaa.

Katsotaan, miten edetään. Nyt ainakin näyttää hyvältä 🙂

Kevättuulen ja navetan tuoksuttelua

Kevättuulen ja navetan tuoksuttelua

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hetki ennen kellahdusta ja uupumusta :)

Hetki ennen kellahdusta ja uupumusta 🙂

Rokotus, osa I

Avainsanat

, , , , ,

Eilen oli eläinlääkärikeikka. Ihan suunnitellusti eikä onneksi akuuttikäynti. Ennen koiran saapumista kotiluolaan, pohdimme eläinlääkäriasiaa melko tiiviisti. Kyselin suositteluja lähialueen tarjonnasta ja 99% vastanneista oli sitä mieltä, että Taikatassu on oikea valinta. Varasin ajan suositusten perusteella ja sinne menimme eilen piikille. Kokemus oli oikein positiivinen ja heti ovella tuli hyvä tunnelma. Sen tietää ja tunnistaa, kun asiat tuntuvat oikeilta. Niin se oli myös Sisun kennelin kanssa. Ei sitä osaa selittää kuin jollain intuitiolla ja sehän riittää 🙂

Käynti sujui oikein mallikkaasti. Sisu oli reipas. Ei edes huomannut, kun piikki tuikattiin. Eläinlääkäri oli mukavan rento ja tunnelma oli turvallinen. Sellainen sen kuuluukin olla, kun on kyse terveydestä. Luottamus on tärkein. Alan ammattilaisena sitä on aina vastaanotoilla ja terveystilanteissa antennit ojossa. Kriittinen silmä on varsin suuri.

Muutoin elämä puskee eteenpäin hienosti. Sisu kasvaa, syö raakaruokaa, leikkii ja nukkuu. Vielä tulee muutamat läikät sisälle, mutta pääsääntöisesti kaikki eritetoiminta tapahtuu ulkotilassa. Omaa tahtoa on tullut mukavasti ja viikonlopun aikana löytyi myös ääninappula. Ohikulkeville pitää karjua, parvekkeella louskuttaa äänille ja sisätiloissa kiekaista ajoittain. Uutuuden tuomaa viehätystä, toivon minä 😀

Koulutus on aloitettu. Saattaa olla turhaa, mutta yritetään nyt ainakin. Ei se ääntely huono asia ole, mutta jatkuvaa leukojen availua ei välttämättä tarvita. Katsotaan, miten homma etenee 🙂

Hetki ennen unta <3

Hetki ennen unta ❤

Rokotus meni vähän jäseniin <3

Rokotus meni vähän jäseniin ❤